1. Duogáš, metoda ja proseassa

Našuvnnalaš fágalaš ráđit geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođa suorggis addet ráđi movt geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami čađahit systema-, bálvalus- ja oktagaslašdásis, ja veahkeha doaba- ja rollačielggadeamis.

Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi lea vuođđuduvvon demokráhtalaš árvui beassat váikkuhit proseassaide mat gusket sidjiide alcceseaset, ja ovdánahttit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Láhkamearriduvvon vuoigatvuođat addet pasieanttaide, geavaheddjiide ja oapmahaččaide vejolašvuođa váikkuhit bálvalusfálaldagaid systema-, bálvalus- ja oktagaslašdásis.

Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi lea dehálaš oassi doallevaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas ja váikkuha earret eará buoret kvalitehtii, eanet pasieanta duhtavašvuhtii, buoret dearvvašvuođabohtosii ja effektiiva resursageavaheapmái (Coulter & Ellins, 2008; Hansen et al., 2020; Ådnanes et al., 2024).

Systema- ja bálvalusdásis lea mielváikkuheapmi lea juridihkalaš geatnegasvuohta bálvalusaide ja reaidun mii ovdánahttá buorebut heivehuvvon ja effektiiva dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Vejolašvuohta mearridit iežas eallima ektui lea dehálaš ehtalaš prinsihppa olles dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas.

Norggas lea geavaheaddjiváikkuheapmi vuolgán čálgostáhta ovdáneamis. Maŋŋil lea diet nannejuvvon ON olmmošvuoigatvuođa julggaštusas 1948 mii cealká ahte buohkain lea vuoigatvuohta árvvolaš eallimii, beroškeahttá makkár servodat, dilálašvuođa ja dilli.

Gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis leat valjit ieš guđet lágan bálvalusat sihke suohkaniin ja spesialista dearvvašvuođabálvalusain. Valjit ieš guđet lágan bálvalusat leat dárbbašlaččat fállat pasieanttaide ja geavaheddjiide geain leat oktagaslaš dárbbut ja sávaldagat. Go geavaheaddjit ja oapmahaččat aktiivvalaččat oassálastet ovdánahttit bálvalusa ja fálaldaga, dagaha dat eanet mearrediđolaš ja effektiiva bálvalusaid (Langøien et al., 2021).

Pasieanttaid ja geavaheddjiid galgá váldit fárrui go mearrádusaid dahket mat váikkuhit sin eallimii. Buohkat galget beassat oassálastit dássálagaid ja iežaset eavttuid mielde, beroškeahttá kultuvrralaš ja čearddalaš duogážis, seksuála hálttis, sohkabealis, doaibmadásis ja buozalmasvuođas.

Pasieanttat ja geavaheaddjit vásihit ahte oktagaslaš mielváikkuheapmi ii leat doarvái heivehuvvon sin dárbbuide. Máŋggas almmuhit ahte eai oaččo doarvái dahje heivehuvvon bagadallama iežaset vuoigatvuođaid birra, ja ahte ipmárdus iežas dikšuma birra lea dávjá váilevaš. Diet lea earret eará dokumenterejuvvon Riikarevisora bealis (2021) ja Sintef:a raporttas psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirkko dikšunvuogi birra (Ådnanes et al., 2021).

Eará kártemat, nu go Sintef:a raporta Kommunalt psykisk helse- og rusarbeid – Årsverk, kompetanse og innhold i tjenestene (Ose et al., 2021) (Suohkanlaš psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkobargu - Jahkedoaimmat, gelbbolašvuohta ja bálvalusaid sisdoallu), čájeha ahte fágaolbmot oaivvildit ahte pasieanttat ja geavaheaddjit besset mielde váikkuhit ja ožžot doarvái dieđu. Pasieanttat, geavaheaddjit ja oapmahaččat baicca dovddahit dárbbu eanet mielváikkuheami ja buoret dearvvašvuođagelbbolašvuođa, de fágaolbmot vásihit ahte dien lea juo váldán vuhtii. Diet vuostálasvuohta lea deattuhuvvon go buoridanplána gárrenmirkosuorggis lea árvvoštallojuvvon Fafo bealis (Skog Hansen et al., 2021).

Lea sávakeahtes variašuvdna movt mielváikkuhanproseassat čađahuvvojit systema- ja bálvalusdásis. Máŋga suohkana ja spesialista dearvvašvuođabálvalusa eai álo lihkostuva váldit vuhtii geavaheaddji- ja oapmahašmielváikkuheami go ovdánahttet bálvalusaid. Máŋga suohkana cuigot buoridanmuni (Ose et al., 2023). Go sihkkarastá systemáhtalaš mielváikkuheami pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid bealis, de sáhttá dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat nannejuvvot, sihke kvalitehta, effektivitehta ja dásseárvvu dáfus. Diet gáibida geažos áiggi rahčamuša geavatlaččat unnidit variašuvnnaid, ja nannet dearvvašvuođagelbbolašvuođa ja mielváikkuheami buot dásiin.

Rievttalaš vuođđun geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái deattuha ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat galget sihkkarastit pasieanta- ja geavaheaddjiváikkuhusa go hábmejit, čađahit ja árvvoštallet bálvalusaid. Diet fátmmastit systemáhtalaččat gulaskuddat pasieanttaid ja geavaheddjiid vásihusaid ja oaiviliid ja gulaskuddama sin áirasiiguin, nu go čuožžu dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus lágas § 3-10 (lovdata.no) ja dearvvašvuođadoaimmahatláhka § 35 (lovdata.no). Riekti mielváikkuheapmái oktagaslašdásis lea vuđolaš pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuohta. Pasieanttain ja geavaheddjiin lea vuoigatvuohta váikkuhit go čađahit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, ja bálvalusfálaldat galgá nu guhkás go vejolašvuohta, hábmejuvvot ovttasráđiid singuin.

Riekti geavaheaddjiváikkuheapmái gusto dásseárvosaš eaktodáhtolaš dikšumii, čuovvoleapmái ja jus lea bákkolaš doalaheapmái ja eará láhkamearriduvvon bággodoaimmaide. Ráđit gustojit buot diliide, muhto eai earenoamážit guoskka rávvagiidda movt sihkkarastit mielváikkuheami konkrehtalaš diliin dahje dáhpáhusain.

Ráđit galget dagahit ollislaš ja heivehuvvon bálvalusaid. Ráđit galget dagahit ahte suohkan ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa doaibma geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi systema-, bálvalus- ja oktagaslašdásis dorjojuvvo, ja ahte oktagaslačča riekti geavaheaddjiváikkuheapmái oktagaslašdásis ollašuvvá. Lea juohke jođiheaddji ovddasvástádus juohke dásis dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas sihkkarastit ahte ollašuhttit bálvalusaid rievttalaš geatnegasvuođaid ja geavaheddjiid vuoigatvuođa mielváikkuheapmái.

Guoskevaš muddejeaddji almmuhusat

Fágalaš ráđiid geavaheddjiid ja oapmahašváikkuheapmái gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis berre geahččat ovttas eará njuolggadusaiguin Dearvvašvuođadirektoráhtas, rávvagiiguin, fágalaš ráđiiguin ja johtočállagiiguin dán suorggis, nu go earret eará:

Našuvnnalaš pasieantadikšun psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirko olis galgá addit pasieanttaide ollislaš ja vuordevaš čielggadeami ja dikšuma. Ulbmilin lea geavaheaddjiváikkuheapmi ja geavaheaddjiduhtavašvuohta, jotkkolaš ja koordinerejuvvon pasieantadikšuma, garvit dárbbašmeahttun vuordima, dásseárvosaš fálaldaga ja buorebut váldit vára somáhtalaš dearvvašvuođa ja buriid eallindábiid.

Ulbmil ráđiiguin

Ráđit leat ráhkaduvvon vai sáhttet:

  • nannet ja lasihit geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami oktagaslaš-, bálvalus- ja systemadásis gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain ja spesialistadearvvašvuođabálvalusain
  • unnidit sávakeahtes variašuvnna mielváikkuhan vejolašvuhtii
  • sihkkarastit buori kvalitehta bálvalusain

Diet gustojit sihke ovttaskas pasientii, geavaheaddjái dahje oapmahažžii go deaivvadit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain, ja maiddái plánedettiin, ovdánahttimiin ja árvvoštallamiin ođđa fálaldagaid bálvalus- ja systemadásis.

Effeaktaulbmil

  • Pasieanttat ja geavaheaddjit oassálastet árvvoštallamiin ja mearrádusain iežaset dikšuma ja čuovvoleami ektui.
  • Oapmahaččat váldojit fárrui árvvoštallamiidda ja mearrádusaide go guoská geavaheaddji dikšumii ja čuovvoleapmái.
  • Suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat leat buoridan sin geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami go ovdánahttet bálvalusaid ja buoridit kvalitehta systema- ja bálvalusdásis.
  • Geavaheaddji- ja oapmahašdieđut áddejuvvojit ja geavahuvvojit dásseárvosaš diehtosuorgin bálvalusovdánahttimis, čađaheamis ja árvvoštallamis sihke systema- ja bálvalusdásis.
  • Geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnat, geavaheaddjistivrejuvvon guovddážat, vásihuskonsuleanttat ja earát geat ovddastit pasieanta/geavaheaddjijienaid, áddejit guhtet guoimmiset rollaid ja ovddasvástádusosiid.
  • Bálvalusa bargiin ja jođiheddjiin lea lassánan diehtu, ja lágidit heivehuvvon ja ollislaš geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami.
  • Reaiddut mat juo gávdnojit geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái, leat implementerejuvvon bálvalusain.
  • Relevánta ja systemáhtalaš gulahallanvuogit geavaheddjiide ja oapmahaččaide leat vuođđuduvvon.

Ulbmiljoavkkut

Ulbmiljoavkkut fágalaš ráđiide leat:

  • jođiheaddjit ja bálvalusfállit suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain ja spesialistadearvvašvuođabálvalusain gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis
  • suohkana politihkkárat ja hálddahuslaš jođiheaddjit

Fágalaš ráđit leat maid ávkkálaččat čuovvovaččaide:

  • geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnaide
  • geavaheaddji- ja oapmahašáirasiidda
  • beroštusorganisašuvnnaide
  • geavaheaddjistivrejuvvon guovddážiidda ja -doaimmaide
  • pasieanttaide ja geavaheddjiide geat ožžot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođas
  • oapmahaččat pasieanttaide ja geavaheaddjiide geat ožžot veahki dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođa
  • vásihuskonsuleanttain geat barget dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas ja doaimmain
  • gealboguovddážiidda
  • oapmahašguovddážiidda
  • pasieanta- ja geavaheaddjiáittardeddjiide
  • fága- ja profešuvdnaservviide
  • stáhtahálddašeddjiide
  • eará guoskevaš ovttasbargoguimmiide, ovdamearkan NAV, suohkanlaš mánáidsuodjalusbálvalus, Bufetáhtta

Viidodat ja ráddjen

  • Fágalaš ráđit gustojit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorgái. Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi systema-, bálvalus- ja oktagaslašdásis leat máŋga sullasašvuođa olles dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas. Diehtovuođu ferte viiddidit vai ráđit galget ollislaččat fátmmastit visot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa.
  • Ráđit gustojit buot osiide bálvalusain gos fállojuvvojit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis, ja eai čilge vuhtiiváldimiid ja árvvoštallamiid go geavahit bákku, illastanriskka ja eará.
  • Ráđiid berre geahččat ovttas johtočállagiin pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka kapihttal 3 ja 4 ja guoskevaš rávvagiiguin ja njuolggadusaiguin mat addet lassi ráđiid geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái earret eará olbmuide geain leat seagás dárbbut.
  • Bálká- ja bargoeavttut bargiide organisašuvnnain/doaimmain ja vásihuskonsuleanttaide ii leat mielde.
  • Fágalaš ráđit eai cealkke maidege doarjjaortnegiid birra.

Doahpagat ja definišuvnnat fágalaš ráđiin

Geavaheaddjiipmárdusa oažžu go jearahallá representatiiva oasi geavaheddjiin, pasieanttain, oapmahaččain sin persovnnalaš deaivvademiid ja vásihusaid birra. Ieš guđet metodat oažžut geavaheaddjiipmárdusa leat ovdamearkan geavaheaddjiiskosat, geavaheaddjigeahččaleamit, fokusjoavkkut dahje báikkálaš geavaheaddjipanelat. Geavaheaddjiipmárdus lea dehálaš vuođđun go galgá ovdánahttit bálvalusaid ja buoridit kvalitehta. Diet eai sáhte gal boahtit geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami sadjái ja lea ávkkálaš ahte lea geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi go bargá geavaheaddjiipmárdusain.

Geavaheaddjidiehtu sáhttá dadjat lea diehtu mii lea vuođđuduvvon vásihusaide pasieanttain, geavaheddjiin ja oapmahaččain, vásihusat buozalmasvuođa geažil ja go lea geavahan dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođasystema. Geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnat, ja eará organisašuvnnat mat barget systemáhtalaččat čoahkkáigeassit dieđuid vuođđuduvvon vásihusaide joavkodásis, ovddastit geavaheaddjidieđu.

Geavaheaddjiváikkuhangelbbolašvuohta lea gelbbolašvuohta mii geavaheaddji- ja oapmahašáirasiin lea pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid birra geaid sii ovddastit, ovttastahttojuvvon geavaheaddji- ja oapmahašváikkuhemiin metodan.

Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi lea lága bokte mearriduvvon vuoigatvuohta mii sihkkarastá pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid vuoigatvuođa váikkuhit oktagaslaš-, bálvalus- ja systemadásis.

Geavaheaddjiváikkuheapmi oktagaslaš dásis mielddisbuktá ahte pasieanttat ja geavaheaddjit oassálastet aktiivvalaččat/váikkuhit árvvoštallamiidda ja mearrádusaide iežas dikšumii, válljenvejolašvuođaide ja čuovvoleapmái.

Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi bálvalusa dásis mielddisbuktá ahte geavaheaddji- ja oapmahašáirasat ja/dahje eará aktevrrat geavaheaddji- ja oapmahašváikkuhansuorggis (ovdamearkan geavaheaddji- ja oapmahašstivrrejuvvon guovddážat ja doaimmat) barget ovttas fágaolbmuiguin ovdánahttit bálvalusaid ja buoridit kvalitehta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain.

Geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi systema dásis mielddisbuktá ahte geavaheaddji- ja oapmahašáirasat barget ovttas jođiheddjiiguin ja fágaolbmuiguin ovdánahttit ja buoridit kvalitehta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain. Systemadássi sáhttá leat bajitdási geavaheaddjiráđđi ja lávdegoddi suohkanis ja spesialistadearvvašvuođa bálvalus ja ieš guđet surggiid gaskasaš ovttasbargoarenat, ovdamearkan dearvvašvuođasearvevuohta dahje oassálastit projeavttain ja proseassain departemeantta- dahje direktoráhtadásis, stáhtahálddašeaddjis dahje doaibmadásis suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain dahje spesialistadearvvašvuođa bálvalusain.

Geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvdna lea demokráhtalaš organisašuvdna mas leat miellahtut man geavaheaddjit ja/dahje oapmahaččat jođihit. Organisašuvnnas lea geavaheaddji- ja oapmahašváikkuhus guovddáš doaibman.

Geavaheaddji- ja oapmahašáirras lea olmmoš gii bargá dahje lea čanastat muhtin geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvdnii ja geas lea váldi ovddastit organisašuvnna, ja lea ožžon oahpu ja beassá organisašuvnna dieđuide pasieanta/geavaheaddji/oapmahašjovkui ja maiddái oahppan mielváikkuheapmái.

Geavaheaddji- ja oapmahašstivrejuvvon guovddáš jođihuvvo geavaheddjiin, oapmahaččain ja/dahje sin organisašuvnnain ja doibmet sosiála deaivvadanbáikin gos olbmot ožžot vejolašvuođa ahtanuššat ja ovdánit iežaset eavttuid mielde. Guovddážat fállet dávjá ieš guđet lágan doaimmaid ja muhtin guovddážat fállet maid bargohárjáneami.

Geavaheaddjistivrejuvvon doaimmat fátmmastit báikkálaš dahje regiovnnalaš doaimmaid, dávjá suohkaniin, maid geavaheaddjit, oapmahaččat ja/dahje sin organisašuvnnat doaimmahit suohkana ássiide.

Geavaheaddjijienat/geavaheaddjivásihusat leat olbmot geain alddiineaset leat vásihusat gárrenmirko- ja/dahje psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusain ja geavahit daid vásihusaid buoridit kvalitehta.

Vásihuskonsuleanta lea virgenamahus olbmui gii lea barggus dearvvašvuođa-, fuolahus- ja čálgobálvalusas, pedagogalaš bálvalusain dahje eará organisašuvnnain go sus lea vásihangelbbolašvuohta maid lea háhkan go lea leamašan pasieanta, geavaheaddji dahje oapmahaš.

Vásihuspanela/geavaheaddjipanela leat oassálastit geat eai ovddas muhtin geavaheaddjijoavkku dahje organisašuvnnaid. Vásihuspanela/geavaheaddjipanela veahkeha ipmirdit geavaheddjiid iežaset oktagaslaš duogážiin go leat leamašan pasieanta, geavaheaddji dahje oapmahaš gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis.

Diehtovuođđuduvvon práksisa mielddisbuktá dahkat fágalaš mearrádusaid mat leat vuođđuduvvon dieđuide mat leat dutkamis, dieđuide bálvalusaid birra mat lea vuođđuduvvon vásihusaid, geavaheaddjiváikkuhusaide ja dieđuide pasieanttain, geavaheddjiin ja oapmahaččain.

Seammadilálačča bargu lea ovttasdoaibman olbmuid gaskka geain leat sullasaš vásihusat ja/dahje vásihit leat seamma eallindilis. Ovttasdoaibmamis lea ulbmilin leat veahkkin, doarjjan dahje bagadallin sin gaskka.

Oapmahašfátmmasteapmi oktagaslašdásis mielddisbuktá ahte oapmahaš oassálastá ja váikkuha árvvoštallamiin ja mearrádusain ovttas pasieanttain/geavaheddjiin dikšumis ja čuovvoleamis. Oapmahačča rolla ja fátmmastandássi vuolgá dábálaččat mieđiha go pasieantta/geavaheaddji dasa. Jus pasieanttas ii lea mieđihangelbbolašvuohta, de lea pasieantta lagamus oapmahaččas riekti mieđihit pasieantta ovddas dahje ovttasráđiid suinna.

Oapmahašdiehtu lea diehtu maid oapmahaččat leat vásihan leahkit oapmahažžan go dearvvašvuođa bálvalusaiguin deaivvadit. Geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnat, ja eará organisašuvnnat mat systemáhtalaččat barget čoahkkáigeassit joavkodásis dieđuid maid leat vásihan, ovddastit oapmahašdieđuid.

Gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvasvuođa suorgi fátmmasta earret eará suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid ja spesialistadearvvašvuođa bálvalusaid mat fállet bálvalusaid, doaimmaid ja fálaldagaid mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide geain leat psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođat ja/dahje gárrenmirkováttisvuođat.

Normerendássi

Normerendássi boahtá ovdan teavsttas:

  • Go Dearvvašvuođadirektoráhtta čállá «galgá», de lea sisdoallu regulerejuvvon lágas dahje láhkaásahusas, dahje ráva/ráđđi lea fágalaččat vuođđuduvvon ja dávjá ii leat dohkálaš spiehkastit das mii lea rávvejuvvon.
  • Go čuožžu «berre» dahje «rávvejuvvo», de lea nanu ráva/ráđđi mii gusto eanaš háve.
  • Go čuožžu «sáhttá» dahje «evttohuvvo», de lea láivves ráva/ráđđi mas ieš guđet válggat sáhttet leat riekta.

Rievttalaš mearkkašupmi

Dearvvašvuođadirektoráhtta galgá ovdánahttit, gaskkustit ja bajásdoallat normerejeaddji buktagiid, diet mearkkaša našuvnnalaš fágalaš njuolggadusaid, našuvnnalaš rávvagiid, našuvnnalaš fágalaš ráđiid ja pasieantačuovvoleapmi, mat nannejit ulbmiliid mat leat mearriduvvon dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii.

Našuvnnalaš rávvagat ja ráđit galget leat vuođđuduvvon dasa mii lea buorre práksisa ja váikkuhit geažos áiggi buoridit doaimmaid ja bálvalusaid, geahča , spesialistadearvvašvuođabálvalusláhka § 7-3 (lovdata.no), dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka § 12-5 (lovdata.no) ja álbmotdearvvašvuođaláhka § 24 (lovdata.no). Lea jođiheaddji ovddasvástádus bearráigeahččat ahte rávvagat ja ráđit našuvnnalaš fágalaš njuolggadusat, fágalaš ráđit ja rávvagat čađahuvvojit doaimmahagas, geahča láhkaásahusa jođiheami ja kvalitehtabuorideami birra dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas (lovdata.no).

Našuvnnalaš fágalaš njuolggadusat, ráđit ja rávvagat muitalit dohkálašvuođa gáibádusa sisdollui, vaikko rávvagat eai njuolggut rievttalaččat čana. Rávvagiid/ráđiid maid Dearvvašvuođadirektoráhtta lea almmuhan, leat fágalaččat normerejeaddjit válljejumiide mii adno ovddidit kvalitehta, buori práksisa ja dássásašvuođa bálvalusas almmuhanáiggi. Jus bálvalusat válljejit eará práksisa go mii lea rávvejuvvon, de berre dat leat vuođđuduvvon konkrehta vuođuštuvvon árvvoštallamii maid dokumentere, geahča pasieantajournála láhkaásahusa § 6, bustáva g (lovdata.no).

Rávvagat ja ráđit našuvnnalaš fágalaš njuolggadusain, fágalaš ráđiid ja rávvagiid ferte ipmirdit dearvvašvuođa rievttalaš geatnegasvuođaid ja vuoigatvuođaid ektui. Guovddáš geatnegasvuođat dearvvašvuođabargiide lea geatnegasvuohta dohkálaš bálvalusfálaldahkii, geatnegas jávohisvuhtii, dokumenterengeatnegasvuhtii ja dieđihan geatnegasvuhtii. Lassin galgá váldit vuhtii pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođaid, earret eará vuoigatvuohta dihtui ja mielváikkuheapmái ja njuolggadusat mieđihit váldit vuostá dearvvašvuođabálvalusaid. Gulahallan galgá leat heivehuvvon vuostáiváldi eavttuide go guoská ahkái, rávásmuvvamii, vásihusaide ja kultuvra ja gielladuogážii ja eará.

Dearvvašvuođadirektoráhta rollat, ruhtadeapmi ja gulaskuddan

Dearvvašvuođadirektoráhtta lea fága- ja eiseváldeorgána mii lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta vuollásaš. Čielggadanbagadallan (lovdata.no) deattuha gáibádusa čielggademiide stáhtas normerejeaddji buktagiidda. Rávvagat čielggadanbagadallamii (dfo.no) addá bagadallama čilgehussii stáhtalaš čielggademiide.

Dearvvašvuođadirektoráhtta lea ollislaččat ruhtaduvvon stáhtabušeahta bokte.

Evttohus našuvnnalaš fágalaš ráđiid geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái lei gulaskuddamis njeallje mánu, geahča čielggadanbagadallama. Gulaskuddan lei rabas Dearvvašvuođadirektoráhta neahtasiiddus. Diehtu gulaskuddama birra sáddejuvvui sidjiide geaid doaivut leat berošteaddjit. Visot gulaskuddanvástádusat leat guorahallojuvvon Dearvvašvuođadirektoráhta bealis, ja máŋga gulaskuddanvástádusa leat váikkuhan čilget ja buoridit ráđiid ovdal almmuheami. Loahpalaš buktu lea mearriduvvon dearvvašvuođadirektevrras.

Dearvvašvuođadirektoráhtta lea ovddasvástideaddji našuvnnalaš fágalaš ráđiid sisdoalu ovddas.

Diehtovuođđuduvvon lahkoneapmi

Našuvnnalaš rávvagiin ja ráđiin lea diehtovuođđuduvvon lahkoneapmi (Dearvvašvuođadirektoráhtta, 2012). Diet mielddisbuktá ahte dutkangirjjálašvuohta, klinihkalaš vásihus ja geavaheaddjivásihusat systemáhtalaš vuogi mielde árvvoštallojit sihke sávahahtti ja sávakeahtes váikkuhusaid doaimmaid ektui. Surggiin gos leat gávdnon unnit dutkanvuođđuduvvon diehtu ja/dahje sirdinárvu riikkaidgaskasaš dutkamis norgga dearvvašvuođabálvalussii lea unnán ávkkálaš, de klinihkalaš ja geavaheaddjidiehtu deattuhuvvo eanet.

Lea čađahuvvon mánáidvuoigatvuođaárvvoštallan oassin našuvnnalaš fágalaš ráđiid barggus, vai sihkkarastá ahte mánáid vuoigatvuođat ja beroštumit váldojit vuhtii oassin dien barggus.

Joksat olles diehtogova,de lea leamašan ovttasbargu gaskkal práksissuorggi, geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnaid, gealbobirrasiid ja dutkanbirrasiid, nu go fágalaš ráđiid ulbmil lea ovttasbarggu ektui gaskkal geavaheddjiid, oapmahaččaid ja fágaolbmuid gaskka.

Dutkan

Dutkanvuođđuduvvon diehtu dán barggus lea eanas vuođđuduvvon systemáhtalaš geahčastemiide mat gávdnojit Álbmotdearvvašvuođainstituhta dutkankárttas (Langøyen et al., 2021), ja raporttas Kvalitativ forskning på brukermedvirkning innen psykisk helse og rus i Norden og Sápmi 2012-2022 (Helsedirektoratet, 2023) (Kvalitatiiva dutkan geavaheaddjiváikkuheamis psyhkalaš dearvvašvuođas ja gárrenmirkkos Davviriikkain ja Sámis 2012-2022) (Dearvvašvuođadirektoráhtta 2023).

Kvantitatiiva dutkan

Našuvnnalaš fágalaš ráđiid barggu olis bivddii Dearvvašvuođadirektoráhtta árrat Álbmotdearvvašvuođainstituhta (FHI) kártet dutkama mii čájeha geavaheaddjiváikkuheami (maiddái oapmahašváikkuheami) effeakta gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis  (Langøien et al., 2021). Dutkankárta lea ovtta sorttat systemáhtalaš diehtočoahkkáigeassu mii viežžá ja sirre dutkama mii lea gávdnamis, dihto čuolmma ektui. Dearvvašvuođadirektoráhtta lea kategoriseren daid 54 systemáhtalaš geahčastaga maid FHI lea gávdnan daid fáttáid ektui maid ieš guhtet ráđđi lea addán. FHI dutkankárta ii fátmmas metodalaš kvalitehta árvvoštallama dutkosiin mat leat dies. Dutkankárta sáhttá aŋkke leat vuođđun go galgá vuoruhit viidáset dutkama suorggis. Ulbmilin lei oažžut geahčastaga dutkamis makkár váikkuhusat leat geavaheaddjiváikkuhusas gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis, ja vel almmustahttit makkár surggiin dutkan lea váilevaš.

Váldogávdnosat ledje čuovvovaččat:

  • Leat máŋga systemáhtalaš geahčastaga mat čájehit effeavtta ieš guđet doaimmain geavaheaddjiváikkuhusas psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkosuorggis.
  • Geahčastaga váldodeaddu guoskkahii doaimmaid olbmuid ektui geain leat psyhkalaš gillámušat.
  • Eai lean ollu geahčastagat doaimmain mat leat olbmuid ektui geain leat váttisvuođat gárrenmirkkuiguin.
  • Váldooassi geahčastagain lea geavaheaddjiváikkuhusaid birra oktagaslaš dásis, hárvvibut bálvalusdásis ja dušše okta systemadásis.
  • 25 ieš guđet lágan doaimma kategoriserejuvvojedje, guhtta ieš guđet duogáža.

Doaimmat gusket ovdamearkan dikšunjovkui mii aktiivvalaččat váldá oktavuođa (ACT) ja fleksibelis dárbbu mielde dikšunjoavku (FACT), ovttasbargobálvalusat, oapmahašoahput ja eanet.

Konklušuvdna dien barggus lei ahte váldooassi dutkamis maid identifiserejedje, ahte geavaheaddjiváikkuheamis oktagaslašdásis, ja unnit dutkosat bidje fuomášumi bálvalusdássái dahje systemadássái. Eanas artihkkalat geahčastagas máinnašedje láivves/muttolaš dahje duođalaš psyhkalaš gillámušaid, dahje demeanssa. Hárve dutkosat bidje fuomášumi geavaheaddji váikkuhussii go guoská gárrenmirkováttisvuođaide. FHI raporta konkludere ahte lea dárbu systemáhtalaš geahčasteapmi dutkamis geavaheaddjiváikkuhussii sihke bálvalus- ja systemadásis (Langøien et al., 2021).

Kvalitatiiva dutkan

Dearvvašvuođadirektoráhtta ráhkadii raportta Kvalitativ forskning på brukermedvirkning innen psykisk helse og rus i Norden og Sápmi (Kvalitatiiva dutkan geavaheaddjiváikkuheamis psyhkalaš dearvvašvuođas ja gárrenmirkkos Davviriikkain ja Sámis) go atne guoskevažžan geahččat kvalitatiiva dutkama geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheamis gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuođasuorggis.

Ulbmilin lei kártet mii ovdánahttá buori ovddasbarggu geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheamis psyhkalaš dearvvašvuođa gárrenmirkosuorggis. Dearvvašvuođahálddahusa girjerájus Álbmotdearvvašvuođainstituhtas čađahii girjjálašvuođaohcama Dearvvašvuođadirektoráhta ovddas. Vai galggai leat eanemus heivehuvvon norgga oktavuhtii, de girjjálašvuođaohcan ráddjejuvvui dutkamii gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuhtii Davviriikkain ja Sámis áigodagas 2012-2022.

Dahkkui ohcan guđa dutkandiehtobásain. Ohcan fátmmastii buot agiid, ja ledje fágaguoibmeárvvoštallojuvvon artihkkalat mat ledje almmuhuvvon dohkkehuvvon dieđalaš áigečállagiin. 526 almmuhusa ledje fárus.

Gávdnosa ledje čuovvovaččat:

  • Váldooassi artihkkaliin geavaheaddji- ja oapmahašváikkuhusain psyhkalaš dearvvasvuođa- ja gárrenmirkosuorggis ledje psyhkalaš dearvvašvuođa birra, unnit ledje gárrenmirkkuid birra.
  • Váldooassi artihkkaliin ledje geavaheaddjiváikkuhusaid birra oktagaslašdásis ja bálvalusdásis.
  • Dušše moadde artihkkala ledje systemadási birra.
  • Váldooassi artihkkaliin ledje rávis geavaheaddjiid birra(eanet go 18 jagi).
  • Dušše moadde ledje mánáid ja nuoraid birra.
  • Lea unnán kvalitatiiva dutkan geavaheaddjiváikkuheami ja vuorrasiid birra.
  • Ollu dutkan Norggas ja Davviriikkain lei dearvvašmuvvama ja dearvvašmahttinbálvalusaid birra. Dieid bálvalusaid birra geahččat barggu, jierbmás aktivitehtaid, ustibiid ja bearraša olis, iešmearrideami, gullevašvuođa, doaivva ja identitehta olis.
  • Ollu dutkan Sámis lea válddálašvuođa birra. Práksisdutkan čájeha ahte deattuhuvvo ollislaš ja kultuvrii heivehuvvon perspektiiva psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkobálvalusain.
  • Ollu dutkan lea bidjan fuomášumi vásihusaid geavaheaddji-, oapmahaš- ja bálvalusperspektiivvaide.
  • Dutkan čájeha ahte práksisa eanet oktagaslaččat heivehuvvon bálvalusat leat lassáneamen.

Konklušuvdna dien barggus lei ahte váldofuomášupmi dutkosiin maid gávdne, lei geavaheaddjiváikkuheami birra oktagaslaš- ja bálvalusdásis, ja hárvvibut dutkosat bidje fuomášumi systemadássái. Eanas oppalašartihkkalat ledje geavaheddjiid birra geat leat badjel 18 jagi, hárvvibut gehčče mánáid, nuoraid, dahje vuorraseappuid birra. Hárvvibut dutkosiin lei fuomášupmi geavaheaddjiváikkuheami mearkkašumi birra go guoská gárrenmirkováttisvuođaide. Čoahkkáigeassu dieđuin konkludere ahte lea dárbu eanet dutkamii geavaheaddjiváikkuhussii systemadásis, geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái mánáid ja nuoraid ektui, earenoamážit dutkamii mii guoskkaha geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái vuorrasiid ektui.

Evttohančoahkkimat ja ráđđádallamat

Fága ja vásihusdieđut

Leat čađahuvvon oktiibuot 15 evttohančoahkkima čoaggit klinihkalaš ja vásihusdieđuid áigodagas golggotmánus 2021 gitta geassemánnui 2023. Dearvvašvuođadirektoráhtta bovdii berošteddjiid suohkaniin, Suohkansuorggi organisašuvnna (KS), spesialistadearvvašvuođa bálvalusa, profešuvdnaorganisašuvnnaid, gealboguovddážiid ja gealbobirrasiid, oapmahašguovddážiid, suorggi goavdeorganisašuvnnaid, geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnaid olggobealde gárrenmirkosuorggi, vásihuskonsuleanttaid, ovttasbargoforumiid geafivuođa vuostá, pasieanta- ja geavaheddjiid áittardeddjiid, ja sámi geavaheaddjijienaid. Lagabuidda 100 doaimmahaga ja aktevrra ledje bovdejuvvon.

Evttohančoahkkimat čađahuvvojedje digitálalaččat seamma hámiin. Dearvvašvuođadirektoráhtta jođihii čoahkkimiid. Projeakta ja barggu stáhtus biddjui ovdan ja oasseváldit barge čuovvovaš guovddáš gažaldagaiguin, maid galge vástidit iežaset perspektiivvas:

  1. Makkár rámmaeavttut fertejit leat vai šaddá buorre geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi?
  2. Mii lea eanemus hástaleaddji buori geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi?
  3. Mat leat buori ovdamearkkat reaidduide ja doaimmaide mat ovddidit geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheami?

Čoahkkimiid oasseváldit adde čálalaš evttohusaid gažaldagaide. Máŋggas besse maid vástidit gažaldagaid čálalaččat maŋŋil čoahkkima jus ii lean vejolaš oassálastit. Mii oaččuimet oktiibuot sullii 1500 evttohusa. Evttohusat dasto systematiserejuvvojedje oktagaslaš-, bálvalus- ja systemadássái, ja evttohusat leat geavahuvvon dehálaš vuođuštemiide fágalaš ráđiin.

Lassin leat čađahuvvon rabas, digitálalaš ráđđádallan Dearvvašvuođadirektoráhta Facebook ja neahttasiidduid bokte, geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnaid fierpmádaga bokte ja referánsajoavkkus. Sullii 90 olbmo oassálaste ja adde evttohusaid seamma gažaldagaide mat ledje evttohančoahkkimiin gosa ledje bovdejuvvon oasseváldit.

Lassin lei direktoráhta iežas geavaheaddjiráđđi ja gárrenmirko- ja psyhkalaš dearvvašvuohta geavaheaddjiráđđi systemáhtalaččat mielde olles proseassas.‘

Bargovuohki ja oassálastit

Dearvvašvuođadirektoráhtta lea jođihan barggu siskkáldas bargojoavkkus, ja lea leamašan lagas bargu projeaktajoavkkuin mas ledje ovddasteaddjit máŋgga bealis ja oaččui evttohusaid referánsajoavkkus.

Bargoproseassa

Siskkáldas bargojoavkkus lea leamašan ovddasvástádus jođihit projeavtta, meroštallat diehtodárbbu, ja čađahit viiddis evttohanproseassa nu go bajábealde čilgejuvvon. Siskkáldas bargojoavkkus lea leamašan ovddasvástádus čállinprosessii áigodagas ođđajagimánus 2023 gitta njukčamánnui 2024, ja leat čađahuvvon 15 čoahkkima projeaktajoavkkuin mat fátmmastit fysalaš čoahkkimiid 2021-2023. Čállinproseassa lea leamašan nannosit čadnon projeaktajovkui, juohke kapihttal main leat evttohusat fágalaš ráđiide, lea digaštallojuvvon projeaktajoavkkuin mii lea buktán oaiviliid, ja ráđit leat dađistaga árvvoštallojuvvon dearvvašvuođafágalaš ráđđeaddin, metodadoarjagiin ja juristtain Dearvvašvuođadirektoráhtas.

Siskkáldas bargojoavku

  • Line Eikenes, projeaktajođiheaddji, seniorráđđeaddi, ossodagas psyhkalaš dearvvašvuohta ja gárrenmirko
  • Karin Yan Kallevik, projeaktajođiheaddji geassemánu 1. beaivvi rájes 2023, ossodatdirektevra, geavaheaddjiváikkuhusa guovddáš.
  • Tommy Sjåfjell, olggobealde fágaovddasvástideaddji, spesiálaráđđeaddi, KORUS lulde, fágalaš ráđđeaddi A-larm
  • Rita Sørly, olggobealde fágaovddasvástideaddji, professor, mánáidsuodjalus ja sosiála barggu instituhtta, UIT Norgga árktalaš universitehta
  • Eva Brekke, olggobealde fágaovddasvástideaddji 2020, gárrenmirko- ja sorjavašvuođapsykologiija spesialista, Norgga Nuortalulli (Sørøst-Norge) universitehta, NK-ROP.
  • Anne Hartvedt, projeaktamielbargi, seniorráđđeaddi, geavaheaddjiváikkuhus guovddážis

Projeavttas lea leamašan juridihkalaš doarjja, doarjja metodii, girjjálašvuođa ohcamii, diehtočoahkkáigeassimiidda ja digitála hábmemii:

  • Tove Ringerike, seniorráđđeaddi, njuolggadusaid ja fágaovdánahttima, ossodagas, lea addán metodadoarjaga.
  • Kathrine Egeland, seniorráđđeaddi, dearvvašvuođarievtti ossodagas, lea addán juridihkalaš doarjaga.
  • Brittelise Bakstad, seniorráđđeaddi, psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirko ossodagas, lea addán dearvvašvuođafágalaš doarjaga.
  • Siri Strømsmo, seniorráđđeaddi, psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirko ossodagas, lea addán dearvvašvuođafágalaš doarjaga geassemánu 2022 rádjái.
  • Astrid Nøstberg, bibliotekára, Dearvvašvuođahálddahusa girjerájus, FHI, lea veahkehan systemáhtalaš girjjálašvuođaohcamiin.
  • Line Hafsahl Johansen, IT-ossodat, lea veahkehan digitaliseret ja almmuhit buktaga.

Projeaktajoavku

Projeaktajoavku lea vuođđuduvvon dainna lágiin ahte váldá viidát vuhtii oaiviliid, das leat leamašan geavaheaddji- ja oapmahašáirasat, vásihuskonsuleanttat, áirasat suohkanlaš psyhkalaš- ja gárrenmirkobálvalusain, spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja fágaolbmot ieš guđet profešuvnnain ja fágasurggiin ja siskkáldas veahkit.

  • Marius Sjømæling, geavaheaddji-/oapmahašáirras, váldočálli, Gárrenmirkogeavaheaddji mánná (BaR)
  • Ingrid Matheussen, oapmahašáirras, stivralahttu, Psyhkalaš dearvvašvuođa oapmahaččaid riikasearvi
  • Monica Johansen, vásihuskonsuleanta, Oslove suohkan, gávpotoassi Bjerke
  • Haakon Steen, geavaheaddjiáirras, BrukerRop jođiheaddji, Mental helse
  • Solveig Bartun Rob, vásihuskonsuleanta, Bergena dearvvašvuohta
  • Asbjørn Larsen, geavaheaddjiáirras, nubbinjođiheaddji, Mirkogeavaheddjiid Beroštusorganisašuvdna (RIO)
  • Turid Irene Turunen, vásihuskonsuleanta, SANAG Sámi klinihkka
  • Elin Sivertsen, suohkandearvvašvuođa bálvalus, Namsos suohkan. Giđa 2023 rájes universitehtalektor Davvi Universitehtas. Fágalaš ráddeaddi NAPHAs olles áigodaga.
  • Grethe Vedlog gitta 2022 rádjái, suohkandearvvašvuođa bálvalusas, Oslove Suohkan
  • Karin Bugge Vatne, spesialistadearvvašvuođa bálvalus, psykologaspesialista, Lovisenberg Diakonale Sykehus, Nic Waals Institutt
  • Yngvar Thorjussen, spesialistadearvvašvuođa bálvalus, klinihkkaváldodoavttir, Borgestadklinikken Blå Kors
  • Nikolaj Kunøe, spesialistadearvvašvuođa bálvalus, psykologaspesialista ja dutki, Senter for psykisk helse og rus, Lovisenberg diakonale sykehus

Eará doarjjafállit Dearvvašvuođadirektoráhtas:

  • Olav Oxholm, Dearvvašvuođadirektoráhtta, seniorráđđeaddi suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat ossodagas
  • Jens J. Guslund, Dearvvašvuođadirektoráhtta, seniorráđđeaddi psyhkalaš dearvvašvuohta ja gárrenmirko ossodagas
  • Tine Sveen gitta miessemánu 2023 rádjái, Dearvvašvuođadirektoráhtta, seniorráđđeaddi mánáid ja nuoraid ossodagas
  • Turid Moseid miessemánu 2023 rájes, Dearvvašvuođadirektoráhtta, seniorráđđeaddi mánáid ja nuoraid ossodagas

Referánsajoavkkus leat leamašan Dearvvašvuođadirektoráhta gárrenmirko ja psyhkalaš dearvvašvuođa geavaheaddjiráđđi, BrukerRop, mii fátmmasta 23 organisašuvnna gárrenmirko- ja  psyhkalašdearvvašvuođasuorggis. Referánsajoavku lea digaštallan ja buktán evttohusaid fágalaš ráđđái 2021-2023.

Habilitehta

Bargojoavkku miellahtut leat deavdán Dearvvašvuođadirektoráhta habilitehtaskovi. Intellektuála dahje ruđalaš beroštumit mat sáhttet váikkuhit barggu, leat muitaluvvon eará oasseváldiide bargojoavkkus. Eai fuomášuvvon makkár ge beroštusriiddut.

Referánssat

Dearvvašvuođadirektoráhtta. (2012). Veileder for utvikling av kunnskapsbaserte retningslinjer (IS-1870). ISBN-nr. 978-82-8081-225-4. Vižžon https://www.helsedirektoratet.no/

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta. (2023). Proposisjon 1 (2023-2024). Oslo. Vižžon https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/prop.-1-s-20232024/id2997928/?ch=1

Dearvvašvuođadirektoráhtta. (2023). Kvalitativ forskning på brukermedvirkning innen psykisk helse og rus i Norden og Sápmi 2012-2022. Oslo: Helsedirektoratet. Hentet fra https://www.helsedirektoratet.no/rapporter/kvalitativ-forskning-pa-brukermedvirkning-innen-psykisk-helse-og-rus

Langøien, L. J., Hestevik, C. H., Jardim, P. S. J., & Nguyen, H. L. (2021). Effekt av brukermedvirkning i psykisk helse-og rusfeltet: Et forskningskart [The effect of user involvement in mental health and addiction: A gap map]. Oslo: Folkehelseinstituttet. Vižžon https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2021/effekt-av-brukermedvirkning-i-psykisk-helse-rapp

Ose, S. O., & Kaspersen, S. (2023). Kommunalt psykisk helse-og rusarbeid 2023: Årsverk,kompetanse og innhold i tjenestene (SINTEF rapport id:2023:01333). Trondheim: SINTEF. Vižžon https://www.sintef.no/contentassets/b9b01949aa5a4656ad0658151c151ec8/endeligrapport2023.pdf

Ose, S. O., & Kaspersen, S. L. (2021). Kommunalt psykisk helse-og rusarbeid 2021: Årsverk, kompetanse og innhold i tjenestene (SINTEF rapport 8214077192). Trondheim: SINTEF. Vižžon https://hdl.handle.net/11250/3048056

Riikarevišuvdna. (2021). Riksrevisjonens undersøkelse av psykiske helsetjeenster (Dokument 3:13 (2020- 2021)). Oslo, Norge: Riksrevisjonen.

Skog Hansen, I. L., Tofteng, M., & Holst, L. S. (2021). Et tjenesteområde i utvikling. Evaluering av opptrappingsplanen på rusfeltet. Resultatrapport (2021:17). Oslo: FAFO. Vižžon https://fafo.no/images/pub/2021/20784.pdf

Ådnanes, M., Høiseth, J. R., Magnussen, M., Thaulow, K., & Kaspersen, S. L. (2021). Pakkeforløp for psykisk helse og rus – brukere, pårørende og fagfolks erfaringer (SINTEF rapport;2021:00090). [s.l]: SINTEF. Vižžon https://hdl.handle.net/11250/2988554

Datotekst: 30. april 2025