Dán ráđi duogáš lea fága- ja vásihusdiehtu, juridihkalaš rámmain ja dutkamis. Lea geatnegasvuohta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka § 3-10 vuosttaš lađas ja nubbi lađas (lovdata.no) ja dearvvašvuođadoaimmahatláhka § 35 (lovdata.no) ja dearvvašvuođadoaimmahatláhka § 35 (lovdata.no) mielde bearráigeahččat ahte pasieanta- ja geavaheaddjiváikkuhus lea systema-/bálvalusdásis. Lea suohkana dahje regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahaga duohken ovttas geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnaiguin, mearridit movt diet bargu galgá organiserejuvvot, ja makkár systemat berrejit vuođđuduvvot sihkkarastit ahte čohkke pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid vásihusaid ja oaiviliid. Sihkkarastit ahte geatnegasvuođat devdojit, de lea dehálaš ahte diehtovuođđuduvvon práksisa bálvalusjođiheaddjit bealis gárrenmirko- ja psyhkalašdearvvašvuođasuorggis bearráigehččet ahte geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmi bálvalusdásis dahkkojuvvo systemáhtalaččat.
Dán ráđi bargguin lea identifiserejuvvon dutkan mii máinnaša geavaheaddjiváikkuhusa, bálvalusovdánahttima ja kvalitehtabuorideami (Adnanes et al., 2013; Henriksen, 2014; Johansen et al., 2021; Sather et al., 2019; 2021). Wenaas et al. (2021) doalahit ahte go geavaha fágaidgaskasaš joavkku, váikkuha positiivvalaččat ovttasbargui geavaheddjiiguin, dan sadjái deattuha Sather et al. (2019) ahte mearrádus mii lea čilgejuvvon, lea mearrideaddjin geavaheaddjiváikkuheapmái. Muhtin ruoŧa iskosis boahtá ovdan hástalusat psyhkalaš dearvvašvuođa organiseremis suohkaniin, ja čállit doalahit ahte meannudeapmi dáhpáhuvvá čiegus konteavsttain, mas systemat leat árbevirolaččat sajáiduvvan, ja eahpádus rievdamiidda (Markstrom et al., 2015). Lea váttis miehtat ođđa buolvva bálvalusgeavaheddjiid dárbbuide, našuvnnalaš áŋgiruššamat dearvašmahttin bálvalusaide go eai bálljo vásit ahte sáhttá čađahit. Diet dutkan lea seamma láhkái go ipmárdusbargu diein fágalaš ráđiin, gos hástalusat leat unnán geavaheaddjiváikkuhus bálvalusain.
Movt pasieanttat, geavaheaddjit ja oapmahaččat árvvoštallet bálvalusaid, muitala hástalusaid birra ja makkár surggiiguin ferte bargat buoridit kvalitehta pasieantta- ja geavaheaddjisihkarvuođain (Dearvvašvuođadirektoráhtta, 2017). FAFO lea árvvoštallan lasihanplánas gárrenmirkosuorggis (Skog Hansen, 2021) čujuhii ahte dušše golbma suohkana logi suohkanis sihkkaraste doarvái bálvalusovdánahttimis geavaheaddjiváikkuheami systemadásis. Smávva suohkaniin leat eanet hástalusat go stuora suohkaniin. Lea dárbu eanet fuomášupmi geavaheaddjiváikkuheapmái bálvalusdásis. Diet lea seamma go mii boahtá ovdan go kártejedje psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirkobarggu norgga suohkaniin, maid Sintef čađahii (Ose et al., 2021). Kárten čájehii ahte 82 % suohkaniin/gávpotosiin sihkkaraste ollu geavaheaddjiváikkuheami ovttaskas geavaheaddji ektui (oktagaslaš dásis), muhto ollu hárvvet vástidit ahte sii sihkkarastet geavaheaddjiváikkuhusa bálvalusdásis (Ose et al., 2021),
Suohkanat ja dearvvašvuođadoaimmahagat leat geatnegahtton systemáhtalaččat fátmmastit geavaheddjiid sin dieđuiguin ja sin perspektiivvaiguin bálvalusovdánahttin bargui. Geavaheaddjiipmárdus ja vásihusgelbbolašvuohta lea dehálaš gáldu bálvalusovdánahttimii. Aŋkke čájeha bearráigeahččan ja kárten dán suorggis maid ahte leat stuora erohusat gos ja movt diet dáhpáhuvvá (Riikarevišuvdna, 2021).
Dearvvašvuođadoaimmahatláhka § 35 vuosttaš lađas (lovdata.no) doalaha ovdan ahte regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahat galgá bearráigeahččat ahte pasieanttaid ja eará geavaheddjiid áirasat guldaluvvojit go ráhkada jahkásaš dieđáhusa doaimmahaga birra jna. Mearrádus dadjá ahte prinsihppa lea ahte pasieanttat ja eará geavaheaddjit galget guldaluvvot, ja galgá váikkuhus plánemii ja doibmii spesialistadearvvasvuođabálvalussii. Regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahagas lea geatnegasvuohta sihkkarastit ahte pasieanttat ja eará geavaheaddjit guldaluvvojit go ráhkada plánaid.
Dearvvašvuođadoaimmahatláhka § 35 nubbi lađas (lovdata.no) čujuha ahte regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahat galgá bearráigeahččat ahte doaimmahagat geat fállet spesialistadearvvasvuođabálvalusa ja eará bálvalusaid mat gullet lunddolaččat dasa, vuođđudit systemaid čohkket pasieanttaid ja eará geavaheddjiid vásihusaid ja oaiviliid. Diekkár operationaliseren geavaheaddjiipmárdusas berrejit bálvalusas leahkit buorit systemat.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka § 6-1 goalmmát lađas (lovdata.no) geatnegahttá suohkana ja regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahaga earenoamáš geatnegasvuođa bearráigeahččat ahte pasieanttaid ja geavaheddjiid vásihusat besset váikkuhit plánemis ja bálvalusaid doaimmaheamis láhkageatnegahtton šiehtadusaid ortnega bokte. Diet eaktuda geavaheaddjiipmárdusa ja vásihusgelbbolašvuođa mearkkašumi. Geatnegasvuohta mearkkaša ahte oaivilat ja máhcaheamit mat bohte geavaheaddjiiskosiid bokte, galget biddjot vuođđun soahpamuša árvvoštallamis. Geatnegasvuohta mearkkaša maid ahte pasieanttaid ja geavaheddjiid organisašuvnnain galgá leat vejolaš váikkuhit soahpamušproseassaide. Mearrádus ii daja movt mielváikkuheami galgá organiseret. Soahpamušbealit sáhttet ovdamearkan doallat diehtojuohkinčoahkkima organisašuvnnaiguin, dahje organisašuvnnat sáhttet oažžut vejolašvuođa buktit cealkámuša gulaskuddama bokte.
Dien ráđi barggu olis, celke geavaheaddji- ja oapmahašorganisašuvnnat, práksissuorgi, gealbobiras, dutkit ja eará oasseváldit evttohusčoahkkimiin ahte lea muhtin čielga eavttut vai mielváikkuheapmi galgá doaibmat bures diein bálvalusain. Dat leat 1) čielga mandáhtta, rámmaeavttut ja heiveheapmi, 2) oktasaš ipmárdus man ektui galgá bargat ovttas (ráđđi, soahpamušat dahje doaimmat), 3) geavaheaddji- ja oapmahašgelbbolašvuohta lea fárus buot beliin bálvalusas, 4) geavaheaddji- ja oapmahašdiehtu lea fárus juo álggu rájes, 5) prosedyrat geavaheaddji- ja oapmahašváikkuheapmái, ja 6) geavahit diehtovuođđuduvvon reaidduid. Diet eavttut dorjot fágalaš ráđi mii deattuha geavaheaddjiipmárdusa operationaliseret.